21.3.2014

Rv 37 ja ajatukset perätilassa

Tänään rv 37+2 ja juuri sain tärkeän puhelun Kätilöopistolta.

Kerroinkin viime viikolla, että neuvolalääkärin ultrassa selvisi, että vauva on perätilassa. Sain lähetteen Kätilöopistolle synnytystapa-arvioon ja ulkoiseen kääntöön. Maanantaina, kun rv oli 36+5 pääsinkin jo Kättärille.

Lääkäri tutki ultralla vauvan asentoa, lapsiveden määrää ja napanuoran sijaintia. Tämän jälkeen hän aloitti kääntöyrityksen. Koko ajan kätilö tarkkaili ultralla vauvaa ja hänen sykettään. Alku vaikutti hyvältä, sillä vauva ei istu vielä syvällä lantiossa, vaan nousi hyvin kun lääkäri häntä nosti pepusta. Aluksi yritettiin etuperin kuperkeikkaa. Ei onnistunut. Vedettiin vähän happea välissä ja sitten yritettiin takaperin kuperkeikka. Ei onnistunut. Kovin pitkää lääkäri ei kääntämistä yrittänyt, eikä todellakaan tehnyt kääntöä väkisin. Kääntöyritys ei sattunut, toki se tuntui epämiellyttävältä. Muisti vaan hengittää ja olla mahdollisimman rentona, niin helpotti oloa.

Kääntöyritys lopettiin myös siksi, kun Eeva ilmoitti ettei tykkää touhusta ja hänen sykkeet laskivat alle suositusten. Pääsinkin operaation jälkeen vöihin, jossa seurattiin vauvan sykettä ja supistuksia. Sillä Eeva oli oma rauhallinen itsensä ja sykkeisiin ei tullut riittävästi vaihteluita ja jouduin seurantaan osastolle. Lopulta, noin viiden tunnnin jälkeen, sain luvan lähteä kotiin. Tuli kyllä luottavainen ja rauhallinen olo, kun he halusivat pitää näinkin kauan minua seurannassa.

Mutta ennen kotiinlähtöä tuli valinnanhetki. Sektio vai mahdollinen perätilasynnytys? Aivan liian iso päätös maallikon päätettäväksi mielestäni. Päädyin yllättäen siihen, että halusin tutkia olisiko alatiesynnytys mahdollinen minulle.
Perusteluita päätökselleni oli:
- luonnollisempi vaihtoehto
- vauvan tämän hetkinen hyvä asento, eli on tulossa peppu, eikä jalat, edellä ulos
- Kätilöopistolla perätilasynnytykset onnistuvat poikkeuksellinen hyvin, sillä seulannan vuoksi eivät päästä ketä tahansa synnyttämään perätilassa. Verrataan vaikka siihen, että normaalisynnytyksistä jopa 10% päätyy sektioon kätilöopistolla, sillä normaali raskauksissa ei tehdä minkäänlaista seulantaa
- normaalisynnytys antaa paremmat valmiudet vauvalle verrattuna sektioon (bakteerit, keuhkot yms.)
- nopeampi toipuminen
- luottamus siihen, että synnytyksen etenemistä tullaan seuraamaan erityisen tarkasti verrattuna normaaliin synnytykseen. Eniten huolestuttaa miten vauvani jaksaa synnytyksen, sillä on ollut niin rauhallinen tapaus koko raskauden ajan.
- luottamus lääkäreiden ja kätilöiden ammattitaitoon synnytyssalissa
- peppu, kun tulee ekana tekee se tietä päälle, mikä on hyvä asia ensisynnyttäjälle

Eilen olin  magneettikuvauksessa Lastenklinikalla ja tänään sain lääkäriltä tosiaan päätöksen. Mittani ovat sopivat alatiesynnytykselle! Magneettikuvauksessa katsottiin neljä eri mittaa. Kolme mittaani oli yli suositusten, yksi jopa yli yhden centtimetrin. Neljäs mitta puolestaan oli neljä milliä alle suositusten. Mutta kun nuo kolme muuta mittaa olivat niin hyvät, antoi erityislääkäri suostumuksen alatiesynnytykselle.

Toivotaan vaan, että kun synnytys alkaa Kätilöopistolla ei olisi sulkua, niin kovasti haluaisin päästä tuttuun paikkaan synnyttämään. Onneksi ammattitaitoiset lääkärit työskentelevät kättärin lisäksi myös Naistenklinikalla ja Jorvissa.

Olen kyllä nyt todella luottavaisin mielin tulevaa synnytystä kohtaan, toivon vaan että tämä mielentila jatkuu loppuraskauden ajan. 
Jossain vaiheessa ilmeisesti tulen käymään synnytyksen kulun läpi synnytyslääkärin kanssa. Raskausviikolla 39 minulla on aika Kätilöopistolle, jolloin katsotaan onko vauvan kasvussa tai raskauden kulussa jotain sellaista joka johtaisi alatiesynnytyksestä luopumiseen. Ja viikolla 41 viimeistään synnytys käynnistetään jos vauva ei ole siihen mennessä syntynyt.

Edelleen vaan ihmetyttää miksi niin monessa lähteessä sanotaan, että ensisynnyttäjälle sektio on ensisijainen/ainoa synnytystapa perätilassa?

5 kommenttia:

  1. Oman kokemukseni perusteella kyllä rohkaisen sua myös alatiesynnytykseen. Itse synnytin esikoiseni jalka-perätilassa ja kaikki meni hyvin. Ponnistusvaihe oli huomattavasti helpompi kuin synnyttäessäni toista, joka tuli maailmaan normaalisti pää edeltä. Lisäksi synnytyksen suhteen olo oli todella luottavainen, koska raskauden loppumetrejä oli seurattu niin hyvin ja olin tietoinen, että leikkaussali on valmiudessa heti, jos tarve tulee. Salissa oli synnytyksen aikana kaksi kätilöä ja kaksi lääkäriä ja lastenlääkäri oli valmiudessa heti oven takana. Toki toisen syntymä oli paljon rauhallisempi ja miellyttävämpi tapahtuma, kun ympärillä ei ollut sellaista härdelliä, mutta kyllä mä sanoisin, että alatiesynnytys on sektiota parempi vaihtoehto, jos valinnanmahdollisuus on.

    Minustakin on tosi erikoista, että monessa synnytyssairaalassa ei edes anneta mahdollisuutta synnyttää perätilavauvaa alateitse, vaan automaattisesti ohjataan sektioon. Täällä Keski-Suomessa päin käsittääkseni kyllä rohkaistaan synnyttämään alateitse myös perätilat, jos vain synnyttäjän lantio antaa siihen mahdollisuuden.

    Tsemppiä loppumetreille! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kokemuksesi jakamisesta.

      Tuo seuranta ja usean ammattilaisen läsnäolo synnytyksessä rauhoittavat kyllä mieltäni.

      Hyvin helposti täällä pk- seudulla olisi kyllä sektion saanut. Mutta kun tein päätöksen alatiesynnytyksestä, henkilökunta kannusti kyllä ihailtavasti kyseistä päätöstä.

      Poista
  2. Luota vain niihin kättärin lähteisiin, ne on asiantuntijoita. Ja voin luvata että tästä eteenpäin (josset jo tätä ennen) ihan jokaiseen lapsiin/ synnytyksiin/ äitiyteen tms liittyvään asiaan kuulet (tai vähintään löydät netistä) vastakkaisia mielipiteitä. Tärkeintä on, että asiaa oikeasti tuntevat pitävät tätä hyvänä vaihtoehtona ja toiseksi tärkeintä, että sulla on asian kanssa rauhallinen olo.
    -a-

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kättärillä on kyllä mieletöntä henkilökuntaa, johon on ollut tämän projektin ajan helppo luottaa.

      Sekä kätilö että läheiseni ovat nyt ehdottomasti kieltäneet minua googlettamassa "perätilasynnytys". Etten vaan joutuisi keskustelupalstoille. Ehkä tuo oma rauhallinen mielikin on pitää ilman googlettelua. :)

      Poista
  3. Hyvä Heidi! Luota kehoosi! Pää edelläkin voi tulla vinossa ja ponnistus olla vaikea. Kun luotat kehoosi, niin aivan varmasti kaikki sujuu hienosti. Eikä kääntyminen varmaan ole vielä ihan täysin pois suljettua..? Hyvin se sujuu jokatapauksessa ,siitä olen varma :)
    T:Katja

    VastaaPoista