Tajusin viikolla lomalta palattuani, että töitä on jäljellä enää 8 viikkoa, sitten ne ilmeisesti pakottavat minut jäämään kotiin. Ihan uskomatonta. Tätä tahtia kun viikon vierivät eteenpäin on tämä tyttö pian mammalomalla. Uskomaton elämänmuutos tulossa kun joutuu ainakin hetkeksi jättämään rakastamani työelämän. Onneksi saan tilalle varmasti jotain paljon rakastettavampaa ja ihanampaa.
Sokerirasitustesti oli eilen ja nyt jännitän alkuviikosta tulevia tuloksia. Itse sokerirasitustesti meni olosuhteisiin nähden hyvin, sillä en pyörtynyt kertaakaan, minulla on nimittäin tapana pyörtyä aina verikokeissa ja rokotettavana ollessani. Pelkäsin etukäteen myös, että pyörryn testin aikana näläntunteeseen paaston vuoksi, mutta onneksi en ole enää tuntenut samanlaista näläntunnetta kuin alkuraskaudesta. En ihan ymmärrä kun moni odottaja sanoo, että sokerijuoman juominen olisi jotenkin kamalaa, mielestäni se oli kuin muumilimpparia, nam.
Treenailut ovat jatkuneet Itiksen Satsilla lomaltapaluun jälkeen. Hauska huomata miten raskauden myötä tuntemattomat tulevat helposti juttelemaan minulle. Satsillakin moni on aloittanut keskustelun kanssani kun ihastelevat sitä, että käyn vielä treenaamassa masuni kanssa. Ja tokihan minä käyn, mutta järkevästi ja välillä himmailen tarpeen mukaan tunneilla. Treenipaidat ovat ruvenneet käymään hiukan pieniksi ja nousevat treenatessa niin ylös, että napu vilkkuu masun vuoksi. Löysin H&M:n urheiluosastolta just minulle passelin teknisen puseron, johon masuni mahtuu hyvin ja alaosassa oleva resori pitää paidan kuitenkin paikallaan.
kuva: H&M
Tutustumisen synnytyssairaalaankin sain myös eilen jo varattua maaliskuulle. Ja sen sain selvitettyä, että äitiysavustusta ja vanhempainrahaa tulee hakea viimeistään kaksi kuukautta ennen laskettua-aikaa, onhan tässä siis vielä aikaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti